TAMPEREEN VIITTOMAKIELISET RY SÄÄNNÖT
Satamakatu 13, 33200 Tampere                                                                              Voimassa 23.9.2011

I LUKU

TARKOITUS JA TOIMINTA

1. NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE

Yhdistyksen nimi on Tampereen Viittomakieliset ry, sen kotipaikka on Tampereen kaupunki ja toimialueena ovat Pirkanmaan kunnat.

2. KESKUSJÄRJESTÖSUHDE

Yhdistys kuuluu jäsenyhdistyksenä Kuurojen Liitto ry:hyn, jonka kotipaikka on Helsinki. Yhdistys tulee noudattamaan liiton sääntöjä ja lähettämään omat sääntönsä ja niiden muutokset Kuurojen Liitto ry:lle tarkastettavaksi.

3. TARKOITUS

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia toimialueen viittomakielisten kuurojen etujärjestönä sekä palvelujen tuottajana ja järjestäjänä, saada viittomakieliset kuurot yhteisvoimin toimimaan tasa- arvoisten elinolojen saavuttamiseksi muihin kansalaisiin nähden, ja pyrkiä edistämään yhteistoimintaa sellaisten järjestöjen ja viranomaisten ja eri laitosten kanssa, joilla on samoja tavoitteita kuin yhdistyksellä.

4. TOIMINTA

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1. perustaa rekisteröimättömiä alaosastoja ja kerhoja jäsentensä harrastustoiminnan kehittämiseksi ja tukemiseksi,

2. järjestää kokouksia,

3. tekee aloitteita ja esityksiä toimialueensa viittomakielisten kuurojen aseman parantamiseksi, ja antaa lausuntoja viittomakieleen liittyvissä asioissa,

4. edistää viittomakielen asemaa,

5. edistää viittomakielisten kuurojen kulttuuritoimintaa ja edistää yleisten kulttuuripalvelujen saatavuutta,

6. järjestää koulutus- ja valistustoimintaa järjestämällä kursseja, neuvonta-, esitelmä- ja luentotilaisuuksia sekä opintokerhotoimintaa,

7. järjestää viittomakielisten kuurojen nuoriso- ja varhaisnuorisotoimintaa yhteistyössä nuortenkerhojen kanssa huomioiden myös monivammaiset, viittomakieliset kuurot,

8. järjestää senioritoimintaa,

9. järjestää kuntoutus- ja liikuntatoimintaa,

10. järjestää virkistystoimintaa,

11. harjoittaa tiedotus-. julkaisu- ja kustannustoimintaa,

12. pyrkii lisäämään viittomakielisten kuurojen osallistumismahdollisuuksia tiedottamalla kuntien ja yhteisöjen palveluista ja välittämällä niitä, sekä yrittää saada viranomaiset huomioimaan viittomakieliset kuurot kansalaiset tiedon ja palvelujen saannissa,

13. osallistuu kunta- ja aluetasolla tapahtuvaan yhteistyöhön muiden kuulovammaisjärjestöjen, vammaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa,

14. sekä ryhtyy muihin yhdistyksen tarkoitusperiä palveleviin ja viittomakielisten kuurojen asemaa parantaviin toimenpiteisiin. Yhdistys voi perustaa rekisteröimättömiä osastoja toimialueensa eri kuntiin.

5. TOIMINNAN RAHOITUS

Toimintansa ja viittomakielisten kuurojen palvelujen turvaamiseksi yhdistys tekee yhteistyötä toimialueensa kuntien ja kaupunkien eri hallinnonalojen sekä muiden viranomaisten kanssa

taloudellisen tuen saamiseksi yhdistyksen toimintaa ja viittomakielisten kuurojen palveluja varten.

Toimintaansa varten yhdistys hankkii varoja keräämällä jäsenmaksuja, järjestämällä arpajaisia, myyjäisiä ja huvitilaisuuksia sekä pitämällä jäsenkahviota ja harjoittamalla kustannustoimintaa. Yhdistys voi perustaa rahastoja, ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia, jälkisäädöksiä ja järjestää rahankeräyksiä.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi hankkia ja omistaa kiinteistöjä, osakkeita, arvopapereita ja irtainta omaisuutta, lomanviettopaikkoja sekä harjoittaa kioski-, majoitus- ja ravitsemusliikettä. Näitä toimintoja varten yhdistys hankkii tarvittavan luvan. Yhdistyksen toiminta ei saa muodostua pääasiallisesti taloudelliseksi.

6. YHDISTYKSEN KIELI

Yhdistyksen kokouskielenä on viittomakieli, rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä suomi. Tiedonannot esitetään tarpeen mukaan edellä mainituilla kielillä.

II LUKU JÄSENET

7. JÄSENET

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä henkilö, joka on viittomakielinen kuuro tai eriasteinen kuulovammainen, tai henkilö, joka haluaa edistää yhdistyksen tarkoitusta. Jäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus. Varsinaisen jäsenen tulee suorittaa yhdistyksen vuosikokouksessa määräämät liittymis- ja jäsenmaksut.

8. KANNATTAJAJÄSEN

Yhdistyksen kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja joka suorittaa vuosikokouksen määräämän jäsenmaksun.

9. KUNNIAPUHEENJOHTAJA JA KUNNIAJÄSEN

Kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi voi yhdistys kutsua jäsenen, joka on erityisen huomattavasti auttanut yhdistystä tai muuten ansiokkaalla tavalla on edistänyt yhdistyksen toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen nimeää yhdistyksen vuosikokous. Äänestystilanteessa ehdokkaan tulee saada enemmistö annetuista äänistä. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen ovat vapaat jäsenmaksusta.

10. JÄSENTEN EDUT JA OIKEUDET

Yhdistys antaa jäsenilleen kaiken mahdollisen tuen, ja jokainen jäsenvelvollisuutensa täyttänyt jäsen on oikeutettu saamaan neuvoja ja lausuntoja hakiessaan oikeuksia, etuja ja ratkaisuja.

11. EROAMINEN JA EROTTAMINEN

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on siitä ilmoitettava kirjallisesti hallitukselle tai puheenjohtajalle taikka yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.

Jäsen, joka toimii vastoin yhdistyksen tarkoitusperiä, rikkoo näitä sääntöjä tai ei noudata yhdistyksen kokousten tekemiä päätöksiä tai muuten vahingoittaa yhdistystä, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksen jäsenyydestä. Jäsen joka jättää maksamatta jäsenmaksun, menettää sääntöjen mukaiset jäsenoikeudet, kunnes maksamattomat jäsenmaksut on suoritettu.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, mikäli tämä on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kuuden kuukauden kuluttua eräpäivästä.

Erotetulla jäsenellä on erottamispäätöksen kumoamiseksi oikeus valittaa päätöksestä lähinnä seuraavalle yhdistyksen kokoukselle. Valituskirjelmä on toimitettava hallitukselle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun erottamispäätös on tullut tiedoksi. Asia ratkaistaan yhdistyksen seuraavassa vuosikokouksessa.

12. JÄSENMAKSUT

Yhdistyksen vuosikokous määrää kalenterivuotta varten varsinaisten jäsenten liittymis- ja jäsenmaksun ja kannattajajäsenten jäsenmaksun suuruuden.

III LUKU YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

13. YHDISTYKSEN TOIMIELIMET

Yhdistyksen toimielimiä ovat yhdistyksen kokous ja hallitus. Yhdistyksen päättävä elin on yhdistyksen kokous, joita ovat vuosikokous ja ylimääräinen kokous. Toimeenpanevana vastuullisena elimenä on vuosikokouksen valitsema hallitus. Hallitus voi asettaa tarvitsemiaan asiantuntijatoimikuntia, valmistelevia toimikuntia ja jaostoja.

14. VUOSIKOKOUS

Vuosikokous pidetään helmi-maaliskuussa. Vuosikokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää yhdistyksen hallitus. Vuosikokouksessa käsitellään avauksen jälkeen seuraavat asiat:

1. todetaan läsnä olevat jäsenet ja hallituksen jäsenet

2. valitaan kokoukselle

puheenjohtaja
sihteeri
ääntenlaskijat (2)
pöytäkirjan tarkistajat (2)

3. kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. kokouksen esityslista

5. hallituksen kertomus yhdistyksen edellisen kalenterivuoden toiminnasta

6. tilikertomus ja toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien lausunto edellisen

kalenterivuoden toiminnasta

7. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille edellisen vuoden tilien ja hallinnon hoidosta

8. seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma

9. seuraavan kalenterivuoden liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus

10. seuraavan kalenterivuoden talousarvio

11. päätetään hallituksen jäsenten kokouspalkkiot

12. valitaan hallituksen puheenjohtaja, jos hän on erovuorossa, alkavaksi toimikaudeksi

13. valitaan hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi toimikaudeksi

14. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa ja yksi tai kaksi varahenkilöä

15. valitaan edustajat liiton varsinaiseen liittokokoukseen

16. valitaan muut tarvittavat toimihenkilöt ja toimikunnat

17. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

18. muut asiat ottaen huomioon yhdistyslain 24 §;n säännökset

19. kokouksen päättäminen

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään 30 päivää ennen kokouskutsun lähettämistä, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

15. VUOSIKOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN

Kutsu vuosikokoukseen on hallituksen toimitettava jäsenille postitse tai sähköpostitse vähintään (20) päivää ennen kokousta. Lisäksi kokouksesta voidaan tiedottaa myös teksti-TV:ssä ja yhdistyksen kotisivulla. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Esityksiä yhdistyksen kokoukselle ovat oikeutettuja tekemään yhdistyksen hallitus ja jäsenet.

16. YLIMÄÄRÄINEN YHDISTYKSEN KOKOUS

Ylimääräinen yhdistyksen kokous voidaan pitää hallituksen kutsusta tarpeen mukaan tai jos 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.

Kutsu ylimääräiseen kokoukseen on toimitettava postitse tai sähköpostitse jäsenille vähintään kaksikymmentä (20) päivää ennen kokousta.

17. ÄÄNIOIKEUS YHDISTYKSEN KOKOUKSESSA

Äänioikeus yhdistyksen kokouksessa (vuosikokous ja ylimääräinen kokous) ovat läsnä olevilla varsinaisilla jäsenillä, kunniajäsenillä ja kunniapuheenjohtajilla.

Kullakin on yksi ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan voittaa kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide. Vaalissa ja suljetussa äänestyksessä äänten mennessä tasan ratkaiseen arpa.

18. HALLITUS

Yhdistyksen asioita hoitaa vuosikokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota voidaan kutsua myös yhdistyksen puheenjohtajaksi ja 3-5 jäsentä. Toimikausi on vuosi, vuosikokouksesta vuosikokoukseen. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi (2) toimikaudeksi ja hallituksen jäsenet kahdeksi (2) toimikaudeksi kerrallaan.

Jäsenistä on puolet vuosittain erovuorossa aluksi arvan, sitten vuoron mukaan. Erovuorossa olevat jäsenet voidaan valita uudelleen.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan yhdeksi toimikaudeksi järjestäytymis- kokouksessaan. Yhdistyksen hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarpeen vaatiessa tai milloin vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Yhdistyksen hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä on läsnä. Päätökset tehdään yksinkertaisella enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa puheenjohtajan kannattama mielipide. Vaalissa ja suljetussa äänestyksessä äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Kiinteän omaisuuden ostamiseen, rakentamiseen ja myymiseen sekä kiinnitettävien lainojen ottamiseen tulee hallituksella olla yhdistyksen kokouksen antama valtuutus.

19. HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

1. johtaa yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaan,

2. valita keskuudestaan varapuheenjohtaja,

3. valita sihteeri, taloudenhoitaja ja muut mahdolliset toimihenkilöt,

4. edustaa yhdistystä, hoitaa sen asioita, kantaa ja vastata sen puolesta,

5. asettaa tarpeelliseksi katsomansa toimikunnat,

6. kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat,

7. päättää jäsenmaksujen kantotavasta ja ajasta,

8. huolehtia, että liitto saa yhdistyksen toimintasuunnitelman, ilmoituksen hallituksen kokoon panosta sekä toiminta- ja tilikertomukset kahden kuukauden kuluessa siitä yhdistyksen kokouksesta, jossa asiat on käsitelty,

9. hoitaa yhdistyksen varoja ja omaisuutta, huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistamisesta sekä hankkia toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien lausunto,

10. hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet säännöissä mainitulla tavalla,

11. antaa viranomaisille ja yhteisöille tarpeellisia tietoja yhdistystä ja viittomakielisten kuuroja koskevissa asioissa,

12. valvoa viittomakielisten kuurojen etuja sekä

13. hoitaa muut juoksevat asiat

IV LUKU YLEISTÄ

20. NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja, kaksi yhdessä. Hallitus voi myös nimetä kaksi henkilöä, joista yksi kirjoittaa yhdistyksen nimen jonkun edellä mainitun kanssa.

21. TOIMINTA- JA TILIKAUSI

Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien tulee viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta toimittaa hallitukselle ja vuosikokoukselle osoitettu kertomuksensa ehdotuksineen vastuuvapauden myöntämisestä tai kieltämisestä sekä viimeksi mainitussa tapauksessa ehdotuksensa tarpeellisiksi katsomistaan toimenpiteistä.

22. SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkamisesta päätettäessä on samalla ratkaistava, miten jäljelle jääneet varat on käytettävä kuurojen hyväksi yhdistyksen tarkoitusperien mukaisesti. Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan arkisto Kuurojen Liitto ry:lle.

23. MUUTA

Muilta osin noudatetaan yhdistyslain määräyksiä.

24. SAAVUTETUT JÄSENOIKEUDET

Ennen näiden sääntöjen voimaantuloa saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Top